Kenttäpäivä 26.1.2019

Mira, Maria, Anniina, Reetta ja Marko

Serendipity vertaisryhmänä järjesti lokakuun 2018 kenttäpäivää korvaavan päivän Educa-messuille lauantaina 26.1.2019. Ohjelmatarjonta päivälle oli monipuolinen. Etukäteen olimme sopineet luennon (löytöretki arvioinnin pedagogiseen maailmaan), jota kävisimme yhdessä havainnoimassa. Muilta osin päivä oli mahdollista rakentaa omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Linkki messupäivän ohjelmatarjontaan alla.

https://educa.messukeskus.com/ohjelma/#viewType=list&categorySelected=programmes&programmesLocation=Ohjelmapaikka&programmesTheme=Teemat&programmesPerformer=Esiintyjät&programmesDayKey=2019-0-26&programmesDay=La

Educa-messut, on Suomen johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma. Se järjestetään vuosittain ja koostuu Suomen suurimmasta oman alansa näyttelystä ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n järjestämästä luento-ohjelmasta. Näyttelyssä oli esillä kattavasti opetusalan uusimpia innovaatioita, välineitä ja teknisiä ratkaisuja. Tänä vuonna Educan ohjelmassa oli pohdintaa muun muassa tulevaisuuden lukujärjestyksestä, itseohjautuvuuden oppimisesta ja opettamisesta sekä opettajan somekäyttäytymisestä.

Serendipityä ryhmänä on koko AmO-opintojen ajan puhututtanut arviointiin liittyvät asiat. Niin nytkin. Jokainen ryhmän jäsen rakensi itselleen messuohjelman ja Maria Marinin luento ”Löytöretki arvioinnin pedagogiseen maailmaan” vaikutti kaikkien mielestä kiinnostavalta. Se valikoitui ryhmän yhteiseksi havainnointikohteeksi. Havainnoinnin tueksi otimme käyttöön ryhmäläisten aiemmin luoman arviointilomakkeen, jossa arvioidaan kolmen opettajuuskategorian ilmenemistä; opettajuuden perustekijöitä opettajan toiminnassa, pedagogisen rakkauden sekä eettisyyden näkymistä toiminnassa. Jokainen teki muistiinpanoja ja esityksen jälkeen kokoonnuimme jakamaan havaintoja.

Löytöretki arvioinnin pedagogiseen maailmaan

Aika 26.01.2019, 11:00 - 11:30, paikka Tulevaisuuden luokkahuone

Puhuja: KM Maria Marin, järjestäjä: Qridi Oy

Educan ohjelmassa esitystä kuvattiin seuraavasti: Jos halutaan vaikuttaa oppimiseen, kannattaa tutkimusten mukaan vaikuttaa arviointiin. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan formatiivisen arvioinnin merkitystä oppimisen edistäjänä. Maria Marin on oppimisen ja arvioinnin asiantuntija, jonka matkassa kuulija pääsee oppimista edistävän arvioinnin ytimeen. Tervetuloa kuulemaan parhaista oppimista edistävistä arviointikäytänteistä ja niiden jalkauttamisesta Qridi-arviointityökalun avulla.

Ryhmäläisten havaintoja

Opettajuuskategoriat olivat kaikki esillä luennossa. Luentotilanne, käytettävissä oleva lyhyt aika ja yksittäinen kohtaaminen kuulijoiden kanssa ohjaa toimintaa ”Opettaja tiedonhaltijana” -kategorian suuntaan. Luennoitsija jakoi tietoa, muut kuuntelivat. Kuitenkaan tietokäsitys ei ollut staattinen, kuten tässä kategoriassa usein on. ”Uudistuva opettaja” -kategorian mukaista oli taas työelämälähtöisyys ja pyrkimys vuorovaikutteisuuteen. Luennoitsija oli lähtenyt mukaan arviointityökalun kehittämistyöhön, koska koki sellaista opetustyössä tarvitsevansa. Hän myös toi esiin megatrendeistä nousevia teemoja, kuten yhteisöllisyyden, elinikäisen oppimisen ja näkökulman oppilaasta itse aktiivisena toimijana.

Sisällöllisesti luento edusti kuitenkin selvimmin ”asiantuntijuuden jakaja” -kategoriaa, jossa opettajat kannustavat opiskelijoita työskentelemään tiedon kanssa, luomaan uutta ja jakamaan asiantuntijuutta. Luennoitsija toi esiin sen, että arvioinnin on oltava jatkuvaa vuoropuhelua, sen tulee kohdistua oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen sekä vertautua aiempaan osaamisen tasoon. Erityisesti huomio kiinnitetään onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen. Vaikka jokaisen tavoite voi olla sama, matka tavoitteen saavuttamiseksi voi olla jokaisella erilainen. Myös arvioinnin yhteisöllinen luonne nostettiin esiin. Opettajan tehtävänä on tällöin luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Pedagoginen rakkaus näkyi luennoitsijan toiminnassa. Hän puhui oppilaista ”niinä tärkeimpinä” ja asenne näkyi läpi esityksen. Valitettavasti luennoitsija ei muuten kuin maininnan tasolla kertonut Qridistä. Kävimme kuitenkin luennon jälkeen Qridi Oy:n messuosastolla tutustumassa siihen.

Qridi on formatiivisen arvioinnin ja oppimisen analytiikan alusta. Se on kehitetty Suomessa yhteistyössä opettajien kanssa ja käyttäjiä sillä on yli 40 000.

 Qridissä oppilaille voi asettaa yhteisiä sekä yksittäisille oppilaille henkilökohtaisia tavoitteita. Myös oppilaat itse voivat asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida edistymistään. Oppilas, opettaja ja huoltaja voivat tarkastella edistymistä. Käyttäjien kokemusten mukaan Qridin avulla voidaan muuttaa arviointikulttuuria. Sen avulla oppilas voi ottaa enemmän vastuuta omasta tekemisestään ja pysähtyä reflektoimaan omaa toimintaansa. Lisätietoa: https://qridi.fi/

YTO -työpajan yhteenveto ja reflektointi 24.10.2018

SERENDIPITY

YTO -työpajan yhteenveto ja reflektointi 24.10.2018

https://drive.google.com/drive/folders/1czGOp6_cBfmoh6nXtwsk3Xam_o8cb7uu




 

Kenttäpäivä 15.8.2018

Kesäkuun lähiopetuspäivässä puhuttiin mm. vertaisryhmien järjestämistä kenttäpäivistä. Esiin nostettiin mahdollisuus päästä kuulemaan Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsaria uuden työelämän asiantuntijuudesta. Myös muut vertaisryhmät olivat halukkaita osallistumaan päivään, jolloin Serendipity otti järjestämisvastuun kaikkien kolmen ryhmän osalta.

Ryhmä suunnitteli päivän rungon kesäkuun lähipäivän kahvitauolla, jotta sen tarkempi suunnittelu oli mahdollista toteuttaa verkossa. Kesä- ja elokuun väliin jäänyt lomakausi pakotti tarttumaan toimeen heti onnistuneen päivän aikaansaamiseksi. Driveen tallennettua dokumenttia pääsi koko vertaisryhmä muokkaamaan kesän aikana ja siellä myös jaettiin päivään ja sen valmisteluun liittyvät tehtävät. Nopeampaa reagointia vaativat kysymykset hoidettiin WA-ryhmässä tai puheluin.

Mira otti heti aluksi vastuun yhteydenpitämisestä niin Ilmarisen, Metropolian (tilavaraus iltapäivän osuuteen), opettajan kuin muiden vertaisryhmienkin suuntiin. Hänellä oli kontaktit Ilmariseen ja Metropoliaan jo valmiina. Muut ryhmäläiset valitsivat tehtävikseen iltapäivän Learning cafeen ohjaamisen ja palautteen keräämisen. Jokainen teki oman osuutensa valmistelun itsenäisesti tai parin kanssa kuitenkin niin, että muu ryhmä oli jatkuvasti perillä suunnitelmasta.

Päivän oppimiskaarta rakennettiin pitkäjänteisemmäksi ennakkotehtävillä. Niiden tekemisen tarkoitus oli orientoida osallistujia päivään ja herättää mielenkiintoa. Ne myös kasvattivat oppimiseen ja tiedon prosessointiin käytettävää aikaa. Ennakotehtävien avulla osallistujat arvioivat itseään ja omia tulevaisuuden työelämävalmiuksiaan; yksityiskohtia ja yksityistä.

Osallistujille annettiin halutessaan mahdollisuus havainnoida kenttäpäivän aikana kouluttajan toimintaa ja suorittaa yksi vaadittavista kuudesta opetustilanteen havainnoinneista. 

Aamupäivällä Ilmarisen Katja Atsarin luennon otsikolla "Uuden työelämän asiantuntijuus" suunniteltiin toimivan syötteenä, näkökulmaa laajentavana. Menossa oleva työelämän muutos ja siihen tarvittavat taidot, asiantuntijuus, työn muuttuminen. Tässä kohtaa osallistujien suunniteltiin peilaavan omia taitojaan sekä omaa työtään suhteessa yhteiskunnassa tapahtuvaan muutokseen ja toisaalta katsovan aiempaa kauemmas. Luennon antia oli mahdollista peilata joko nykyiseen työhön tai nykyiseen/tulevaan opettajuuteen. Future Scoren käyttäyminen ihan sellaisenaan on myös valmis väline ainakin osalle osallistujista. Joko omien taitojen arviointiin suhteessa oman työn tulevaisuuteen tai opiskelijoiden kanssa käytettäväksi.

Iltapäiväksi ryhmät siirtyivät Metropolian tiloihin Bulevardille. Kävelysiirtymän ajateltiin mahdollistavan kuullun pureskeltua ryhmäläisten kesken ja antavan myös mahdollisuuden pitää taukoa työskentelystä. Lounastauko pidettiin Metropoliassa, jotta se ei venynyt turhan pitkäksi ja siinäkin ryhmän yhteinen ruokailu auttoi pysymään teeman ympärillä.

Iltapäivän työskentelytilaksi oli varattu monipuolinen neuvottelutila, jossa oli av-välineistö, sohvaryhmä, neuvottelupöytä ja korkeita pöytiä. Tilan ajateltiin tukevan aamupäivässä heränneiden ajatusten pureskelua paremmin kuin luokkamuotoisen tilan.

Lounastauon aikana aikataulua muutettiin vähän, koska kahvila meni kiinni jo kahdelta. Learning Cafeta tiivistettiin, kahvitaukoa aikaistettiin ja samalla saatiin päivän loppuun järjestettyä aikaa yleisille kysymyksille opintoihin liittyen.

Iltapäivän työskentelymetodina käytettiin Learning Cafeeta. Sen avulla oli kuultua tarkoitus reflektoida, yhdistää aiempaan osaamiseen ja luoda uutta. Teemapöydät kierrettiin vertaisryhmittäin, jotta ryhmäytymiseen ei tarvinnut käyttää aikaa, päästiin suoraan asian ytimeen. Keskustelut pidettiin tarkoituksella lyhyinä (15 min.), jotta into pysyy yllä ja myös yhteenvetovaiheessa voisi löytyä uusia näkökulmia. Teemojen purku suunniteltiin toteutettavaksi niin, että aluksi ryhmä esittelee muistiinpanoista asiat muille, jonka jälkeen yhdessä keskustellen vielä herätellään uutta. 

Kahvitauon jälkeen vertaisryhmät saivat mahdollisuuden koostaa päivästä yhteenvetoa saada päivän näin yhteen pakettiin. Näin pyrittiin huomioimaan se, että ryhmät tapaavat melko harvakseltaan ja yhteenvedon työstäminen onnistuu helpommin saman päivän aikana.

Aivan päivän lopuksi kerättiin palaute osallistujilta yksinkertaisella ja nopealla menetelmällä: vihreille lapuille kirjattiin onnistumisia ja punaisille niitä, mitä olisi voinut tehdä toisin.

Serendipity piti päivää onnistuneena. Osallistuminen oli aktiivista ja kiinnostunutta. Syntyi uusia oivalluksia. Saatu palaute oli kannustavaa ja rakentavaa. Sen avulla voimme jatkossa vielä miettiä mm. voisiko tällaisessa päivässä järjestävä ryhmä tuoda enemmän omia näkemyksiä esiin.